Hoz mie itken
(Though I cry)

Hoz mie itken, hoz mie laulan –
ei miun päiväni parene,
ei miun päiväni parene,
ei miun itkuni alene.
En mie laula laulujani,
en ilo iloisian,
mie vaan laulan laesejii
ja iloe suruisian.
Ei itku emolle kuulu,
suru ei isolle kuulu.
Kas mie panin parrelleni,
käärin käsivarrelleni,
käärin küünelet kerällä,
kerä viere tänne päin.
En mie sano kellekää,
en mie, kultaa, kukukkaa.
vain mie sanon vaa ühellä,
üks sanoo üheksällä.
Ko tuloo kesoine aika
ja se maalla marja-aika,
siis mään metsään marjajaan,
siel mie kurtan kuusipuill,
siel mie kurtan kuusipuille
ja komille koivupuulle.
Though I cry and though I sing
No happiness arrives
No happiness arrives
To lighten my sadness
My song doesn’t sing
Joy doesn’t rejoice
My song only tells
And joy only weeps
My mother doesn’t hear my sadness
Nor my father y sorrow
Oh, my ___ I will mend
Collect in my arms
I’ll collect my tears in a ball
I’ll roll the ball this way
I tell no one of my woes
But the golden flowers (?)
For if I tell one
She will tell another nine
When summertime comes
And berry-picking time
I go to the forest to pick berries
There I cry to the spruce
There I cry to the spruce
And the handsome birch